Väitteitä ja kysymyksiä sosiaalisesta mediasta


Paluu Paja-sivulle
Väitevarasto

Pajassa 16.11. osanottajien kommentteja sosiaalisen median opetuskäyttöön liiittyviin väitteisiin:

Tunteet ja verkko: Ihmisen toiminta ei ole tunteetonta, kielen avulla voi välittää tunteita.
Tekniikka ja tasa-arvo: Pitäisikö valtiovalla tukea niin, että kaikilla olisi koneet ja yhteydet?
Kasvokkainen vs. kokonaan virtuaalinen: ei peruskoulussa, aikuiskoulutuksessä kyllä, lukiossa ehkä. Miksi pitäisi pyrkiä kasvottomaan opetukseen? Muutenkin ihmiset koteloituu.
Empatiaa verkossa? Vaikeaa luottamuksellisissa tilanteissa. Joillekin voi olla ainut kanava viestiä. Voiko verkkoo tarjota mahdollisuuden aitojen kontaktien syntymiseen?
Kirja vs. virtuaalinen oppimateriaali: Kirjan rooli säilyy ainakin lähitulevaisuudessa. Digitaalinen lisämateriaalina. Maailman nopeisiin muutoksiin on vaikeaa reagoida kirjoille? Virtuaalinen aineisto voi myös motivoida opiskelijaa.
Laatu: Verkko tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia, mutta tiedon luotettavuus ja löytyminen ongelmina.
Uhkat ja peikot verkossa: Lasten ja nuorten näkökulmasta uhkaosasto todellinen mietittävä - toisaalta ovatko hyödyt kuitenkin suuret ja aineisto käytännöllistä. Joku ehdotti äskettäin Internetin poistamista maailmasta. Hänen mielestään näin pahuuskin poistuisi. Internetistä on tullut tehokas työväline. Verkon poistaminen mahdotonta.
Aika ja sosiaalisen webin käyttö: Vaatii paljon aikaa, onko haltuunotto välttämätöntä ja tarpeellista? Kysymys itselle: voinko itse vaikuttaa kiireeseeni?
Kontrolli ja oppiminen verkossa: Avoimen verkon käyttäminen ei itsessään estä kontrollointia - pitäisi määritellä, mihin kontrollointia tarvitaan.
Tiedon sirpaloituminen: Tieto ja mielipiteet saattavat sekoittua.
Luokkahuoneoppiminen vs. avoimet oppimisympäristöt: Miksi luokkahuone ei muka ole hyvä opiskelupaikka? Koulu kaipaa mahdollisuutta rauhoittumiseen ja yhteiseen asioiden käsittelyyn.
Opettajan työmäärä ja sosiaalinen web: Työmäärän kohtuullisena pitäminen vaatii suunnitelmallisuutta. Työtaakkaa lisäävää ei kannata kehittää.
Lurkkiminen (verkkokeskustelujen lukeminen ilman omaa osallistumista) vs. osallistuminen: Lurkkimisesta ei ole haittaa, voi olla joissakin tilanteissa ihan hyödyllistä.
Opiskelukustannukset ja sosiaalinen media: Alussa kustannukset lisääntyvät, mutta ajan myötä investoinnit saadaan säästöinä takaisin. Ongelmana se, kuinka taataan pitkäaikaiset ja hyvät toimintavalmiudet ja laitteiden kestävyys (ajan ja ympäristökuormituksen suhteen).
Nettiriippuvuus vs. hyötykäyttö: Koulussa käyttö valvottua ja määrä sopivaa. Kotona vanhempien tulisi vahtia lasten ja nuorten koneen käyttöä.
Verkko-opiskelussa lusmuilun vaara: Laiska kopioija ei opi juuri mitään, joten osuu omaan nilkkaan.